Elokuun esine 2017

Naantalin museon elokuun esine on arkistoaarre vuodelta 1875, ruotsiksi kirjoitettu kirje erään vanhan naantalilaisen vuosikausien kirjeenvaihdosta. Säilyneet kirjeenvaihdot ovat todellisia aarteita. Kirjeet ovat oman aikansa tulkkeja, niistä välittyy tavallisen ihmisen arki ihmisen itsensä kertomana. Erikoistilanteissa - esimerkiksi sodassa – kirjoitetut kirjeet ovat tärkeitä tilanteiden ja tunteiden välittäjiä.

Kirjeisiin esineinä on voinut liittyä voimakas tunnelataus. Keskeistä ei välttämättä ollut, mitä viestissä luki, vaan että kirje ylipäätään saapui. Niitä varjeltiin tärkeinä objekteina, jotka ”edustivat” toista ja tämän tunnetta erossa olemisen aikana. Kirje oli aidon kiintymyksen ja rakkauden merkki, joka osoitti, että toinen oli valmis käyttämään aikaa viestinsä laatimiseen. Kirjoittamiseen sijoitettu aika loi osan kirjeen arvosta kiintymyksen todisteena.

Kirjeet tutkimusmateriaalina

Kirjeiden kirjoittamisen kulttuurihistoria on kiinnostavaa, ja sen huomioiminen on tärkeää käytettäessä eri aikakausien kirjemateriaalia tutkimuksen aineistona. Kirjeet ovat kantaneet mukanaan erilaisia merkityksiä ja kulttuurisia tapoja eri aikoina. Kirjeiden kirjoittamisen kulta-aikana pidetään usein 1800-lukua, jolloin kehittyvä postilaitos mahdollisti hyvinkin vilkkaan kirjeenvaihdon ja kirjeiden kulkemisen jopa saman päivän sisällä. Jo 1700-luvulla kirjeiden kirjoittaminen ja taidon opettelemisen tärkeys kuitenkin korostuivat. Kirjeet olivat etenkin yläluokan ja nousevan keskiluokan tärkein kommunikaatiomuoto. Kirjeiden kirjoittaminen muodostui sivistyneistön naisille keskeiseksi tehtäväksi, johon saattoi upota viikossa useita tunteja. Kirjeillä ylläpidettiin perhe- ja sukulaisuussiteitä sekä vaalittiin ystävyyssuhteita.

Oskar Ruuth

Kirje on osoitettu Oskar Alexander Ruuthille (1848–1919) ja sen on kirjoittanut hänen sisarensa Ida Vehmaalla. Kirjeestä välittyy iloinen elämänasenne ja rakkaus sisaruksia kohtaan. Hovioikeuden notaari Oskar Ruuth syntyi Raumalla, isä oli kauppalaivuri Johannes Ruuth. Oskar Ruuthilla oli kolme sisarusta: Selma, Ida ja Johan. Kaikki syntyivät Raumalla, sisaret muuttivat myöhemmin Laitilaan ja veli Helsinkiin. Ruuth toimi Turun hovioikeuden notaarina vuosina 1895–1902. Hän osti vuonna 1901 Naantalista Mattila-Halla-nimisen talon, jonka kuitenkin myi seuraavana vuonna. Hän omisti myös talon Nunnakadulta, Santalan.

Oskar Ruuth oli naimisissa Lotten (Charlotta Amalia) Nokelinin kanssa. Lottenin kuoleman jälkeen, vuodesta 1904, Oskar Ruuthin kanssa asui hänen ottotyttärensä Irma Wegelius. Naantalilaiset muistavat Irma Wegeliuksen nukketanssin kehittäjänä yhdessä Aino Neuman-Ollin kanssa. Myös Naantalin ammatit -tanssi ja -runo on parivaljakon tuottama.

Kirjeiden kulttuurihistoriaa ja tulkinnan ongelmia, Maarit Leskelä-Kärki (2009)
Kirjeet ajan ja paikan tunteikkaina ylittäjinä, Eiranen Reetta