Huhtikuun esine 2016

27.4. vietetään Kansallista veteraanipäivää sotaveteraanien muistoksi. Samana päivänä päättyi Lapin sota vuonna 1945. Juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta.

Tämän kunniaksi Naantalin museon huhtikuun esine on kunniamerkkiripa.

Pienoiskunniamerkkirivan merkit vasemmalta oikealle ovat:

Kaksi kappaletta Vapaudenristejä 4. luokka miekkojen kera                                                      

Sotilaallisista ansioista vihollisen tulen alla myönnetyt. Vapaudenristin ritarikunta perustettiin 4.3.1918 kenraali Mannerheimin aloitteesta senaatin päätöksellä. Eriarvoisia merkkejä oli alkujaan seitsemän. Näiden jako päättyi 28.1.1919. Talvisodan puhjettua otettiin Vapaudenristi uudelleen käyttöön ja 16.12.1940 perustettiin pysyvästi Vapaudenristin ritarikunta. Nykyinen toiminta perustuu asetukseen, joka tekee mahdolliseksi merkkien antamisen rauhan aikana. Kunniamerkkejä myönnetään sotilashenkilöille ja siviileille. Merkistä on neljää eri tyyppiä johtuen myöntöajankohdasta. Ristin suunnittelija on Akseli Gallen-Kallela.

Vapaussodan muistomitali                                                                                                                

Vapaussodan muistomitali tuli periaatteessa jakaa kaikille sotaan valkoisen armeijan puolella osallistuneille, sotilaille ja siviileille, miehille ja naisille, suomalaisille ja ulkomaalaisille.  Mitalia myönnettiin myös hopearuusun kera. Mitalin jakelun hakuaika päättyi 1.11.1919. Jatkettu jakelu alkoi 1932, ja se päätettiin lopullisesti vuonna 1961. Mitalin suunnittelija on Akseli Gallen-Kallela.

Talvisodan muistomitali                                                                                                                              

Talvisodan jälkeen 2.8.1940 annetulla asetuksella perustettua Talvisodan muistomitalia jaettiin C. G .E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle. Mitalin suunnitteli Aarno Karimo.

Jatkosodan muistomitali                                                                                                                                

Mitali perustettiin vuonna 1957. Siitä on olemassa suomen- ja ruotsinkielinen versio. Sitä myönnettiin jatkosodassa taistelleille, mutta myös muissa puolustuksen hyväksi suoritetuissa tehtävissä toimineelle. Lisäksi mitalia myönnettiin sotilaspojille ja pikkulotille. Mitalin suunnitteli Lauri Leppänen.

Helsingin valtauksen 1918 muistomitali                                                                                                       

Suurin osa vapaussodan muistoristeistä syntyi 1920-luvun alkupuolella. Helsingin valtaus oli sisällissodan loppuvaiheissa 10.–14.4.1918 käyty taistelu Helsingin hallinnasta, jossa Saksan Itämeren divisioona Suomen tasavallan joukkojen tuella valtasi kaupungin Suomen punaiselta kaartilta. Taisteluun osallistui n. 9 000 saksalaista ja 5 000 valkoista sekä 9 000–12 000 punaista.

Ilmavoimien muistoristi soljella                                                                                                          

Ilmavoimien muistoristiin olivat oikeutettuja Suomen sotien 1939-45 aikana ilmavoimiin kuuluvissa lento-, ilmatorjunta-, viesti- ja ilmavalvontajoukoissa tai varikoissa palvelleet miehet ja naiset. Ristin nauhaan kuuluu emopalveluhaaraa edustava solki.

Kuudennen divisioonan muistoristi 

Muistoristiin on oikeutettu sodan aikana kuudennessa divisioonassa palvellut sotilas, lotta, sotilaskoti-sisar ja linnoitusjoukkoihin kuulunut sekä Lapin sodassa JR I:ssä ja JR 2:ssa palvelleet.

Lue lisää:

http://www.oulunnumismaatikot.fi/muistoristit.htm#34, http://raisala.fi/perinne-kunniamerkit.html

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AH7654%3A8

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kunniamerkkivaliokunta

http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/Sukututkijan_tietopaketti_KA.pdf

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3ARK79132%3A6https://fi.wikip…

Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.