Ensimmäiset järviruo’on leikkuut tehty Naantalissa – vesiensuojelu etenee Turun AMK:n hankkeessa

Turun ammattikorkeakoulun järviruokohankkeissa on tehty helmikuussa ja maaliskuussa ensimmäisiä järviruo’on leikkuutöitä Naantalissa. Talviniittoa on tehty Merimaskussa Tammisaarenlahdessa sekä Rymättylässä Ruokoraumalla ja Pirttilahdessa.

Naantalin kaupunki on mukana AMK:n vetämässä Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeessa osana Itämeri-haasteen toimenpiteitään. Pyrkimyksenä on konkreettisin toimenpitein parantaa Saaristomeren tilaa.

Turun AMK:n projektipäällikkö Nina Savela kertoo, että ruovikoiden leikkuutöillä voidaan vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja parantaa merien tilaa, sillä ruovikon poisto vähentää ravinteita vesistöstä. Samalla rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

Ruovikon kesäleikkuu yhden hehtaarin alueelta poistaa keskimäärin 80 kg typpeä, 7 kg fosforia sekä noin 2 300 kg hiiltä. Talvella leikatun ruo’on mukana poistuu ravinteita noin 20–30 % kesällä korjatun ruo’on ravinteiden määrästä, hiilen määrä pysyy samana.

Ruokoliiketoiminta vauhtiin

Turun AMK:n vetämässä Järviruoko hyötykäyttöön! -hankkeessa on tavoitteena tehdä tutkimus- ja kehitystyötä ruokoliiketoiminnan pullonkaulojen poistamiseksi, jotta rantoja umpeen kasvava raaka-aine saataisiin hyötykäyttöön.

Pullonkauloina on tunnistettu pirstaleisista omistussuhteista johtuvat ongelmat luvansaannissa, puutteelliset tiedot loppukäyttäjistä ja ruokoesiintymistä sekä oikeanlaisen leikkuukaluston puuttuminen laajamittaiseen poistoon.

Savela kertoo, että hankkeen aikana on kartoitettu Naantalin, Paraisten ja Kaarinan alueelta sopivia ruovikkokohteita ja luvitettu alueita yhteistyössä kuntien kanssa. Alueiden luvittamiseksi on järjestetty myös osakaskuntien kokouksia.

Leikkuukalustoa on lähdetty kehittämään hankkeen kumppaniyrityksen  puolesta. Uudenlainen leikkuulautta mahdollistaisi suurempien järviruokomäärien keräämisen huomattavasti tehokkaammin vedestä. Savelan mukaan hankkeessa odotetaan parhaillaan kaluston käyttöönottoa. Osassa kohteista on voitu tehdä jo talviniittoa maalta, mutta teknologian ja kuljetusketjujen kehityksellä leikkuiden hehtaarihintaa kyettäisiin alentamaan.

Naantalissa leikkuita on suunniteltu Kailon, Hiipan ja Jakoluodon ympäristöön. Töihin voitaisiin ryhtyä, kun uusi kalusto valmistuu ja lintujen pesimäkausi päättyy, näillä näkymin alkusyksystä, Savela toteaa. Myös Livonsaareen on suunniteltu ruovikonleikkauksia yhdessä hankekumppanin Livonsaaren kyläyhdistyksen kanssa.

Hankkeen aikana järviruokoa on jo toimitettu ensimmäisille yrityksille tuotannon raaka-aineeksi. Ruo’on hyödyntämismahdollisuudet ovat monipuoliset.

– Hankkeessa ruo’on hyödyntämistä on testattu esimerkiksi energiantuotannossa, kasvualustana sekä sementin valmistusprosesseissa. Selvityksessä ovat myös korkeamman jalostusasteen käyttötarkoitukset. Järviruo’osta voitaisiin puubiomassan tavoin erottaa selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosmetiikka- ja tekstiilituotteisiin, Savela kuvaa.

Järviruoko hyötykäyttöön! -hanketta (2021–2023) rahoitetaan ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (www.ym.fi/vedenvuoro).

Lisää Turun AMK:n järviruokohankkeista: jarviruoko.turkuamk.fi

Lisää Naantalin kaupungin toimista Saaristomeren tilan parantamiseksi.

Jutun pääkuvassa Reedfly Oy suorittamassa talviruo'on leikkuuta. Kuva: Martti Komulainen

Aurinkoa arkenakin! Naantalin kaupunki julkaisee viikoittain aurinkoisia uutisia, joiden tarkoituksena on tuoda esille kaupungin positiivisia tapahtumia. Aurinkoisen uutisen tunnistat kuvan Onnellinen aurinko -elementistä. Tunnisteella #viikonaurinkoinenuutinen voit seurata aihetta sosiaalisessa mediassa.