Naantalin eskarit ja kakkoset perehtyivät lepakoihin lähiluonto- ja sanataidetyöpajoissa

Työpajojen ohjaajina toimivat sanataideohjaaja, lastenkirjailija Veera Vähämaa, biologi Saija Porramo sekä biologi, tutkija, tietokirjailija ja runoilija Mia Rönkä.

– Työpajojen ideana on yhdistää lähiluontotietoa ja luovaa työskentelyä. Työpajat järjestetään konkreettisesti lähiluonnossa, ja tehtävissä on hyödynnetty myös fyysistä ympäristöä. Naantalissa on siitä hieno tilanne, että jokaisen koulun tuntumasta löytyy lähimetsää, Mia Rönkä toteaa.

Keskeinen teema on myös eskarien ja kakkosten yhteistyö. Opettajien avustuksella lapsista on muodostettu työpareja, jolloin eskarit ja kakkoset pääsevät myös tutustumaan toisiinsa ja harjoittelemaan yhteistyötaitoja.

Sanataidetta ja lähiluontoon tutustumista yhdistäviä työpajoja on järjestetty Naantalissa vuodesta 2016 alkaen, pandemiavuodet työpajat olivat tauolla. Aiheina aiemmin ovat olleet linnut ja pörriäiset. Lepakot olivat tänä vuonna teemana ensimmäistä kertaa, ja Röngän mukaan aihe on ollut lapsille kiinnostava.

– Lepakot ovat jännittäviä ja herättelevät mielikuvitusta. Yllättävän monilla lapsilla on myös lepakoista kokemuksia.

Naantalin kaupungin kulttuuripalvelut mahdollistaa työpajojen järjestämisen kouluissa.

– On hienoa, että työpajoilla on päästy rikastuttamaan lasten arkea jälleen kolmen vuoden tauon jälkeen. Työpajat järjestetään osana perus- ja esiopetuksen Kulttuuriväylä-ohjelmaa, jonka kautta haluamme tarjota jokaiselle naantalilaiselle lapselle mahdollisuuksia tutustua ja osallistua kulttuurin eri muotoihin koulupäivän aikana, kertoo Naantalin kulttuuri- ja viestintäsuunnittelija Anu Anttila.

Oppia luonnosta tekemisen lomassa

Luonnonmaan koulussa ryhmä esikoulun ja kakkosluokan oppilaita suuntasi työpajoihin koulun lähimetsään viime torstaiaamuna. Lepakkotietäjän työpajoissa lapset pääsivät oppimaan lepakoista ja suunnittelemaan omia lepakkoravintoloitaan ruokalistoineen ja erityispiirteineen sekä keksimään omia superlepakoitaan mm. supervoimineen, -aisteineen ja asuinympäristöineen.

Lepakoiden ruoka-annoksia ja superlepakoita rakennettiin myös metsästä löytyvistä luonnonmateriaaleista. Työpajat pohjautuvat osin Mia Röngän, Thomas Lilleyn ja Nadja Sarellin tarinalliseen lasten tietokirjaan Lepakon vuosi, ja pajamateriaaleissa on Sarellin kuvitus.

Työpajoissa lapset oppivat lähiluonnosta ja sen lajeista. Lisäksi keskustellaan siitä, miten luonnossa liikutaan luontoa kunnioittaen, esimerkiksi jokaisenoikeudet huomioiden, Rönkä sanoo ja jatkaa:

– Tiedon kanssa rinnan kulkee luova työ. Superlepakoita ja lepakoiden ravintola-annoksia saa keksiä ja ideoida vapaasti, vaikka niissä voi halutessaan hyödyntää myös tietojaan lepakoista. Työpajan kirjoitustehtävissä tärkeintä ei ole oikeinkirjoitus, vaan oma luovuus.

Rönkä sanoo olevansa iloinen, kuinka hienosti yhteistyö eskarien ja kakkosten kesken työpareissa on sujunut. Isommat lapset pääsevät pitämään huolta pienemmistä, ja luku- ja kirjoitustaitoiset voivat tarvittaessa auttaa työpariaan lukemisessa ja kirjoittamisessa. Keskustelu, sopiminen ja ideointi sujui lasten välillä erinomaisesti, hän sanoo.

Lepakoita ei aamupäivisin koulujen lähimetsissä todennäköisesti nähdä, mutta mukaan työpajoista jokainen osallistuja sai Lepakkotietäjän kunniakirjan, joka sisältää myös ohjeet lepakkoretkelle.

Aurinkoa arkenakin! Naantalin kaupunki julkaisee viikoittain aurinkoisia uutisia, joiden tarkoituksena on tuoda esille kaupungin positiivisia tapahtumia. Aurinkoisen uutisen tunnistat kuvan Onnellinen aurinko -elementistä. Tunnisteella #viikonaurinkoinenuutinen voit seurata aihetta sosiaalisessa mediassa.