Naantalin keskustan elinvoimaisuus kasvoi eniten pandemia-aikana 37 kaupunkikeskustan vertailussa

Naantalin keskusta-alueen elinvoimaisuus on kasvanut eniten muihin kaupunkikeskustoihin verrattuna pandemia-aikana vuosina 2019–2022, käy ilmi Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry:n Elinvoimalaskelmasta. Naantalissa keskustan elinvoimaluku on kasvanut 5,6 % vuosina 2019–2022, kun 37 kunnan vertailussa elinvoimaluvun vuosittainen lasku on ollut keskimäärin -3,9 %.

Syynä keskustojen elinvoiman laskuun on EKK:n mukaan mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin.

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.

Naantalin keskustassa myös tyhjien liiketilojen osuus kaikista keskusta-alueen liiketiloista oli valtakunnallista keskiarvoa pienempi ja tutkimuksessa mukana olleista kaupunkikeskustoista kolmanneksi pienin. Naantalissa lukema oli 6,7 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 11,4 %.

Naantalin keskustassa kauppojen ja ravintoloiden osuus (46,2 %) on korkea muihin pikkukaupunkeihin verrattuna (yleensä alle 40 %). Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkikeskustojen kauppojen ja ravintoloiden osuus oli keskimäärin 44,2 %. Ravintoloita kauppojen ja ravintoloiden yhteismäärästä oli Naantalissa 29,1 %.

Lue lisää Naantalin tuloksista aiemmin julkaisusta uutisestamme.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin (pdf).