Sukkaperinne
Naantali tuli 1600-luvulla tunnetuksi käsityönä tehtyjen sukkien kautta. Uutta Naantalin sukissa oli kantapää, jota ei aiemmin Suomessa ollut osattu tehdä. Näiden sukkien neulomisen taidon naantalilaisille opettivat todennäköisesti jo keskiajalla Naantalin luostarin nunnat, jotka olivat tuoneet osaamisensa Ruotsista.
Tärkeä tästä taidosta tuli sen jälkeen, kun kuningas Kustaa Vaasa kielsi Naantalin markkinat 1530-luvulla. Markkinat olivat olleet Naantalin suurin tulonlähde ja kielto näivetti kaupungin talouden. Naantalin asema itsenäisenä kaupunkina oli uhattuna, kun Naantali haluttiin liittää osaksi Turkua.
Sukat pelastivat
Polvipituisten sukkien käyttö tuli muodikkaaksi 1600-luvulla Euroopassa niin miesten kuin naistenkin keskuudessa ja kauppa alkoi käydä. Pian sukkia kutoivat myyntiin Naantalissa kaikki: miehet, naiset, lapset ja vanhukset.
Parhaimpina 1700-luvun vuosina Naantalista lähti vientiin jopa 20 000 sukkaparia vuodessa. Ostajia löytyi muun Suomen lisäksi myös Ruotsista, Venäjältä, Baltian maista ja Keski-Euroopasta. Sukkien vienti jatkui 1800-luvulle asti.
Sukat kudottiin pellavasta, jota oli helppoa ja edullista hankkia. Naantalin sukat olivat pitkävartisia ja väriltään valkoisia tai sinivalkoisia. Kun sukka oli neulottu, se kasteltiin ja laitettiin märkänä puiseen jalanmuotoiseen sukkalestiin. Sukat jätettiin aurinkoon kuivumaan ja valkenemaan.
Naantalin museon kuukauden esine heinäkuussa 2011 oli sukkien neulomisessa käytetyt sukkalestit. Sukkalestejä ja sukankudontaan liittyvää esineistöä voi käydä katsomassa Naantalin museon Hiilolan talossa.
Kuivuneet sukat vietiin raatimiehelle tarkastettavaksi. Hyväksytyt sukat saivat leiman kylkeensä ja ne lastattiin kauppalaivoihin.
Sukkaperinnettä vaalitaan nykyäänkin
Nykyään sukkaperinnettä pitää yllä Naantalin Aurinkoiset Sukkamatamit ry. He järjestävät Naantalissa vuoden aikana muutamia tapahtumia, joissa kokoonnutaan kutomaan sukkia yhdessä.
Naantalin Aurinkoisten Sukkamatamien toimintaan voit tutustua Facebookissa.