Kouluterveyskyselystä kattavaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista

Koulunkäynti ja kouluyhteisö

Kaikkien ikäryhmien kohdalla kehitys kouluyhteisöön kuulumisessa on positiivinen ja yhä useampi kokee, että on vaikutusmahdollisuuksia koulussa. Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista noin 75% ja 8.-9.-luokkalaisista sekä lukion 1.-2.-luokkalaisista noin puolet pitää koulunkäynnistä. Kouluinnostus on hieman laskenut kaikkien ikäryhmien kohdalla. Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista kouluinnostusta kokee noin 45%, vanhempien ikäryhmien kohdalla noin 20%.
Koulu-uupumusta kokee joka neljäs 8.-9.-luokkalainen ja joka viides lukion 1.-2.luokan opiskelija. Molemmissa ikäryhmissä koulu-uupumus on hieman lisääntynyt. Vaikeuksia oppimistaidoissa kokee noin 45% 8.-9.-luokkalaisista ja lukion 1.-2.-luokkalaisista. Lukion opiskelijoiden osalta tilanne on hieman parantunut, yläkoulun osalta taas hieman heikentynyt. Helpommaksi koetaan läksyjen teko sekä kokeisiin valmistautuminen. Tunnilla vastaaminen, suullinen esittäminen sekä laskemista vaativat tehtävät koetaan haastavammaksi. Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista vain noin 2% kokee paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa.
Lukion 1.-2.-luokkalaisista sekä peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista yli 50% ja 8.-9.-luokkalaisista hieman alle 50% kokee olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä. Yhä useamman 8.-9.-luokkalaisen (52%) ja 4.-5.- luokkalaisen (60%) mielestä koulussa on mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Lukiossa tilanne on hieman heikentynyt, keskustelumahdollisuuksia kokee noin 47%. Vanhempien ikäryhmien oppilaista suuri osa kokee, että opettajilta saa tukea hyvinvointiin ja noin 85% 4.-5.-luokkalaisista kertoo tulevansa toimeen hyvin opettajien kanssa.

Vapaa-aika, liikunta ja uni

Yli 90% kaikkien ikäryhmien vastaajista harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Reilu 30% lukion 1.-2.-luokkalaisista ja noin 40% 8.-9.-luokkalaisista kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa nuorille. Molempien ikäryhmien kohdalla kokemukset vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Niiden määrä, jotka harrastavat pelaamista mobiililaitteella tai tietokoneella päivittäin, on molempien vanhempien ikäryhmien osalta vähentynyt.
Liikunnan suhteen kehityssuunta on muilla ikäryhmillä positiivinen, mutta lukion 1.-2.-luokkalaisten osalta negatiivinen. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus on 4.-5.-luokkalaisista noin 50% ja 8.-9.luokkalaisista noin 30%, kun lukiolaisista vain noin 15% liikkuu vähintään tunnin päivässä. Vanhempien ikäryhmien oppilaat nukkuvat hieman entistä enemmän. Yhä harvemman yöunet jäävät alle 8 tunnin. Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista noin 10% kokee, ettei nuku tarpeeksi.

Terveys ja mielen hyvinvointi

Suuri osa 4.-5.-luokkalaisista on tyytyväisiä elämäänsä (86,4%). Vanhempien ikäryhmien kohdalla tyytyväisyys elämään on laskenut. Keskimäärin 65% 8.-9.-luokan ja lukion 1.-2.-luokan opiskelijoista on elämäänsä tyytyväisiä. Elämäänsä erittäin tyytyväisten osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. 
Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee aiempaan verrattuna hieman harvempi 8.-9.-luokkalainen, mutta hieman useampi lukion 1.-2.-luokkalainen. Ahdistuneisuuden kokemuksia on molemmissa ikäryhmissä ollut noin joka viidennellä.  Noin 35% näiden ikäryhmien oppilaista on itse ollut huolissaan mielialastaan. Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista 30% on kokenut vähintään lievää ahdistusoireilua. Luku on noussut 8% edellisestä kyselykerrasta. 
Noin 28% lukion 1.-2.-luokkalaisista, 24% 8.-9.-luokkalaisista ja 12% 4.-5.-luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kokemukset terveydentilasta ovat hieman heikentyneet kaikissa ikäryhmissä.  Keskittymisvaikeuksia kokee noin 16% lukion 1.-2.-luokan opiskelijoista ja 18% 8.-9.-luokkalaisista. Ylipainoisten määrä on molemmissa ikäluokissa noin 15%. Päivittäistä uupumusta ja väsymystä kokee noin 38% 8.-9.-luokkalaisista ja noin 48% prosenttia lukion 1.-2.-luokkalaisista. Päivittäisen uupumisen luvuille ei ole vertailua aiempaan.

Opiskeluhuollon palvelut ja tuki

Käynnit kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin vastaanotolla ovat pääosin hieman lisääntyneet. Koulukuraattorilla tai -psykologilla lukuvuoden aikana käyneiden määrä vanhempien ikäryhmien kohdalla on noin 10-15% ja 4.-5.-luokkalaisten kohdalla vajaa 10%. Entistä hieman useampi 8.-9.-luokkalainen ja lukion 1.-2.-luokkalainen kokee pääsyn opiskeluhuollon palveluihin vaikeammaksi kuin aiemmin. Palvelusta riippuen kuitenkin noin 60-70% kokee palveluihin pääsyn helpoksi ja palveluihin on päässyt Naantalissa hyvin. Tarpeesta riippuen, vain 0,5-2% ei ole päässyt vastaanotolle yrityksestä huolimatta. 

Osallisuus

Kokemukset osallisuudesta sen eri osa-alueilla ovat melko hyvät, vaikka tilanne on hieman heikentynyt aiemmasta. Noin 80% lukion 1.-2.-luokkalaisista ja 70% 8.-9.-luokkalaisista kokee pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun. Lukion 1.-2.-luokkalaisista 74% kokee saavansa apua silloin kuin sitä todella tarvitsee ja 8.-9.-luokkalaisista 70% kokee saavansa myönteistä palautetta tekemisistään. Itselleen tärkeään ryhmään tai yhteisöön kokee kuuluvansa noin 65% 8.-9.-luokkalaisista ja 75% lukion 1.-2.-luokkalaisista.

Päihteet ja riippuvuudet

Vanhempien ikäryhmien osalta raittius on lisääntynyt. Yli 70% 8.-9.-luokkalaisista ja 30% lukion 1.-2.- luokkalaisista on raittiita. Viikoittain alkoholia käyttää noin 8% lukion 1.-2.-luokkalaisista ja alle 3% 8.-9.-luokkalaisista. Tupakkatuotteita kokeilleiden tai käyttävien määrät ovat prosentuaalisesti melko pieniä, mutta sähkösavukkeiden käyttö on nousemassa yhä suuremmaksi ongelmaksi kaikissa ikäryhmissä. Vajaa 10% 8.-9.-luokkalaisista ja lukion 1.-2.-luokkalaisista käyttää sähkösavukkeita päivittäin. Reilu 4% 4.-5.luokkalaisista on ainakin kokeillut sähkötupakkaa. 
Kaikissa ikäryhmissä nettiriippuvuus on lisääntynyt. Yli 40% 4.-5.-luokkalaisista on usein yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä siinä onnistumatta. Vanhempien ikäryhmien osalta luku on noin 30%. Rahapelaaminen on vähentynyt aiemmasta kyselykerrasta. Rahapelaamista harrastaa vanhemmista ikäryhmistä alle 3%.

Väkivalta ja kiusaaminen

Peruskoulun 8.-9.-luokkalaisten kohdalla koulukiusaaminen, fyysisen uhan kokemukset sekä seksuaalinen häirintä ja- väkivalta ovat vähentyneet. Myös vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysinen ja henkinen väkivalta ovat vähentyneet. Muilla ikäryhmillä tilanne on päinvastainen, paitsi lukiossa myös seksuaalinen häirintä on vähentynyt. 
Peruskoulun 4.-5.-luokkalaisista vajaa 8% ja 8.-9.-luokkalaisista sekä lukion 1.-2.-luokkalaisista noin 5% on koulukiusattuna vähintään kerran viikossa. Seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua on kokenut vuoden aikana noin 30% 8.-9.luokkalaisista ja lukion 1.-2.-luokkalaisista. Peruskoulun 4.-5.luokkalaisten kohdalla määrä on vajaa 10%. Alakoulussa positiivista on, että koulukiusaamisesta on kerrottu yhä useammin aikuisille ja kertomisen jälkeen yhä useammin kiusaaminen on vähentynyt tai loppunut.