Askaistenlahden tilan raportti kertoo rehevöitymisestä – yhteistyötä tarvitaan vesistön tilan parantamiseksi
Viimeksi selvitystyö tehtiin vuonna 2003, ja nyt raporttia on päivitetty kuvaamaan Askaistenlahden tilaa vuosien 1991–2020 aikana.
Raportissa todetaan, että Askaistenlahden vedenlaatu on ollut koko seurantajaksona 1991–2020 ravinteikasta, ja näytekertojen välillä on havaittavissa suurta vaihtelua. Erityisesti alusveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat kasvaneet heinä-elokuun näytteissä. Pinta- ja alusveden fosforipitoisuudet ovat alkaneet myös kasvaa 2010-luvulla lokakuun näytteissä.
Veden näkösyvyys on huonontunut tutkimusvuosien aikana, kaikista selvemmin kesä- ja syyskauden näytteissä. Klorofyllipitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti 1990-luvulla, ja sen jälkeen pitoisuus on ollut kasvusuunnassa. Se näkyy myös kasviplanktonin biomassan kasvuna erityisesti 2010-luvulla.
Myös pohjaeläinlajistossa ja kalastossa on havaittu muutoksia. Esimerkiksi Askaistenlahdella kutevien silakoiden lisääntyminen on heikentynyt oleellisesti ympäristön muutosten, lähinnä rehevöitymisen vuoksi. Lintuhavaintojen määrä on vähentynyt jonkin verran 1980-luvulta 2010-luvulle.
– Vesistön rehevöitynyt tila on helposti havaittavissa kesäisin sinileväkukintojen muodossa ja perinteisen rantalaidunnuksen hävitessä rantojen ruovikoitumisena, toteaa Naantalin kaupungin ympäristöpäällikkö Saija Kajala.
Selvityksen perusteella Askaistenlahdelle tuleva fosforikuormitus on vuodessa noin 18,5 tonnia ja typpikuormitus 265,6 tonnia. Selkeästi suurin osa kuormituksesta tulee peltoviljelystä sekä fosforin (68 %), että typen (72 %) osalta. Toiseksi suurin kuormituksen lähde on asutus.
Kuormitusta vähennettävä
Raportissa ehdotetaan myös toimia vesistön tilan parantamiseksi. Tärkeintä on saada vähennettyä merkittävästi Askaistenlahden kuormitusta. Typpikuormitusta tulisi alentaa nykyisestä ainakin kolmannes ja fosforikuormitusta 42–45 prosenttia koko Askaistenlahden valuma-alueella. Suurin kuormitus vesistöön tulee Hirvijoen ja rannikon valuma-alueilta, joissa on paljon viljely- ja kotieläintaloutta.
Kuormitusta aiheuttaville pelloille suositellaan ravinteiden hallittuun käyttöön liittyviä toimenpiteitä, esimerkiksi vähennettyä lannoitusta ja ravinnetaseiden laskentaa ja monipuolisempaa viljelykiertoa. Myös peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä tulee kasvattaa sekä suunnitella kosteikko- ja suojavyöhykekohteita.
Toimiksi listataan myös jätevesikuormituksen vähentäminen, poistokalastus ja esimerkiksi laidunnusta, niittoa ja ruovikon leikkuuta.
– Koska Askaistenlahden valuma-alue on laaja, tarvitaan Askaistenlahden tilan parantamiseksi kaikkien alueen toimijoiden yhteistyötä yli kuntarajojen. Monilla toimenpiteillä voidaan parhaimmillaan vastata samalla luonnon monimuotoisuuden heikkenemiskehitykseen esimerkiksi kunnostamalla ja saattamalla takaisin hoidon piiriin lajirikkaita niittyjä ja ketoja ja perustamalla mereen laskevien jokien yhteyteen linnustoa houkuttelevia kosteikkoja, Saija Kajala sanoo.
Viljelijät voivat parantaa veden tilaa jo tänä kesänä hakemalla maksutonta ja verovapaata kipsin levitystä pelloilleen. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi vähentää pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pellolta vesistöihin. KIPSI-haku Saaristomeren alueen viljelijöille on avoinna 25.6.2021 asti. Kipsi toimitetaan peltoon levitettynä tilalle sopivan aikataulun mukaan.
Lue lisää ja hae: www.ymparisto.fi/kipsinlevitys