
Kesä houkuttelee pyörän selkään! Muistathan nämä liikennesäännöt autoillessa, pyöräillessä ja sähköpotkulaudalla?

Liikenneturvan viime vuoden lopulla toteutetussa kyselyssä yhdeksän kymmenestä kertoi ärsyyntyvänsä sääntöjä rikkovista autoilijoista kaupunkialueella, ja sääntöjä rikkovat pyöräilijät ärsyttivät kolmea neljästä. Kuljetaan liikenteessä sitten autolla tai pyörällä, tulee väistämissäännöt osata.
Ensinnäkin on hyvä muistaa, että autoilijan lisäksi pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Pyöräilijää koskevat siis liikenteessä lähes kaikki samat säännöt kuin muitakin ajoneuvon kuljettajia, esimerkiksi tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta tulevia ja suojatiellä annetaan jalankulkijalle esteetön kulku. Monen ihmisen mielessä kävelijä ja pyöräilijä voivat rinnastua toisiinsa, vaikka rinnastus ei oikein toimi.
– Aiemmin käytettyä käsitettä kevyt liikenne pidetään vanhentuneena, sillä termi pitää sisällään hyvin monenlaisia tienkäyttäjiä, joita koskevat liikennesäännöt poikkeavat toisistaan. Jalankulkijaa ja pyöräilijää ei pidä rinnastaa toisiinsa, sillä jalankulkijalla ja ajoneuvon kuljettajalla on erilaiset roolit liikenteessä, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti, joka kuuluu myös Naantalin liikenneturvallisuustyöryhmään.
Naantalista löytyy myös alueita, jotka on osoitettu jalankulkuun, eikä ajoneuvoliikenne ole niillä sallittu. Vain alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle. Kaupunki on saanut palautetta erityisesti Rantaraitilla ajavista polkupyöräilijöistä ja muistuttaa, että polkupyöräily ei ole esimerkiksi sallittua Rantaraitilla Lammasluodon ja Kailon sillan välisellä alueella.
Kun pyöräilijä taluttaa pyörää, hänet katsotaan jalankulkijaksi. Rantaraitillakin pyörän taluttaminen on sallittua.
Pyöräilijän ja autoilijan väistämissäännöt tutuiksi
Elias Ruutti kertoo, että Liikenneturvan toteuttamien kyselyiden perusteella kertaamisen varaa on erityisesti ajoradan ylitystilanteiden väistämissäännöissä. Tällainen paikka löytyy esimerkiksi Maijamäen koulun kohdalta, jossa pyöräilijät kulkevat Kristofferinkadun suunasta Aurinkotien yli. Kumpi siis väistää, pyöräilijä vai autoilija?
– Pyörätietä ajoradalle ajava on väistämisvelvollinen, ellei toisella liikennesäännöllä tai liikenteenohjauslaitteella ole muuta osoitettu. Aurinkotietä ylittäessään pyöräilijä siis väistää, Ruutti kertaa.
Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. Autoilija väistää pyöräilijää myös tullessaan liikenneympyrään ja poistuessaan liikenneympyrästä.
Lisäksi autoilija väistää pyöräilijää – ja päinvastoin – tullessaan pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta.
Jos pyöräilijä on pyörätien jatkeella, autoilija väistää pyöräilijää. Tästä osoittaa pyörätien jatkeen yhteydessä oleva väistämistä osoittava liikennemerkki, kuten kärkikolmio tai stop-merkki. Ruutti muistuttaa, että pelkkä tien maalaus pyörätien jatkeesta ei määrittele kulkujärjestystä, vaan väistämisvelvollisuutta osoittaa aina liikennemerkki.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Tunne liikennesäännöt sähköisillä liikkumisvälineillä
Sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat, ovat lisääntyneet paljon viime vuosina. Ruutti muistuttaa, että esimerkiksi sähköpotkulauta ei ole ajoneuvotyyppi, vaan se voi olla useampaan eri ajoneuvoluokkaan rinnastettavissa laitteen rakenteellisen enimmäisnopeuden ja nimellistehon mukaan.
– Sähköisillä liikkumisvälineillä noudatetaan samoja liikennesääntöjä kuin polkupyörällä, kun laitteen rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h ja yhteenlaskettu nimellisteho on enintään 1000 wattia. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokrattavat sähköpotkulaudat, Ruutti kertoo.
Sähköpotkulauta kuluu tällöin pyöräteille, ja jos pyörätietä ei ole, ajetaan pientareella tai ajoradalla. Jalkakäytävälle polkupyörään rinnastettava sähköpotkulauta ei kuulu.
Jos sähköisen liikkumisvälineen rakenteellinen enimmäisnopeus on max. 15 km/h, laite on rinnastettavissa jalankulkijaan. Tällaisia potkulautoja on kuitenkin markkinoilla vähän, yleensä vain lasten käyttöön.
– Sähköistä liikennevälinettä hankkiessa pitää aina tutustua laitteen ominaisuuksiin ja varmistua sen tieliikennekelpoisuudesta. Kaikki markkinoilla olevat laitteet eivät ole tieliikenteeseen käytettäväksi tarkoitettuja, Ruutti muistuttaa.
Tieliikennekelvottomien laitteiden myynti ei ole kiellettyä, joten viimekädessä laitteen käyttäjä on vastuussa siitä, että ajaa Suomen tieliikenteessä sallitulla laitteella.
Sähköisten liikkumisvälineiden vakuuttamiseen on tullut vastikään muutoksia. 1.6.2024 voimaan tuleen liikennevakuutuslain muutoksen mukaan kulkuneuvo tulee liikennevakuuttaa, jos se painaa yli 25 kg tai kulkee yli 25 hm/h. Sähköavusteista polkupyörää (teho enintään 250 W, avustaa vain poljettaessa enintään 25 km/h saakka) liikennevakuuttamisvelvollisuus ei koske, vaikka se painaisi yli 25 kg.
Ruutti kuitenkin muistuttaa, että pelkkä liikennevakuutus ei kerro siitä, että kulkuvälinettä saisi käyttää tieliikenteessä, sillä ajoneuvot määritellään liikennevakuutuslaissa ja ajoneuvolaissa keskenään eri tavalla.
- Kertaa ja tutustu tarkemmin väistämissääntöihin Liikenneturvan sivuilla.
- Kertaa keskeisimmät jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesäännöt Liikenneturvan Jalan & Pyöräillen -oppaasta.
- Lisätietoa sähköisistä liikkumisvälineistä Liikenneturvan sivuilla.
- Lue lisää liikkumisvälineiden vakuuttamisesta Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivuilta – Liikennevakuutuskeskuksen verkkotestillä voi kokeilla, onko kulkuväline liikennevakuutettava.