Naantalissa kunnostetaan uhanalaisia luontokohteita Luonnonmaalla ja Kailossa

Perinnebiotoopit, esimerkiksi niityt ja kedot, ovat runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat perinteisen karjatalouden muovaamia. Ne ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa, ja paahteiset perinnebiotoopit, joita Naantalin kohteetkin ovat, ovat äärimmäisen uhanalaisia. Kuivat pienruoho- ja kalliokedot toimivat monien hyönteislajien elintärkeinä ympäristöinä.

Työ perinnebiotooppien suojelemiseksi alkoi Naantalissa kesällä 2021 kohteiden kartoituksella ja hoitosuunnitelmien laatimisella. Kartoitetuilla perinnebiotoopeilla, Kailon katajakedolla, Viialan niityillä ja Villan tilan kedoilla, umpeenkasvu on jo alkanut, mutta hoitotoimin se voidaan pysäyttää ja siten turvata uhanlaisen luonnon säilymistä.

– Kohteilla on ensin niitetty raivaussahalla ei-toivotut, rehevät niityt, joissa ei ole arvokasta lajistoa. Tämä kasvujäte kerätään heti pois. Tarkoituksena on köyhdyttää maata, jotta arvokkaalle lajistolle tulee kasvutilaa, selittää Naantalin kaupungin ympäristönhoitaja Jenni Lento, joka toteuttaa hoitotöitä kohteilla.

– Seuraavaksi hoidetaan luontoarvoiltaan arvokkaita alueita, pieniä ketoja. Ne leikataan viikatteella, millä tuetaan niiden kasvua. Myös näillä kohteilla niittojäte kerätään pois, mutta vasta parin päivän päästä, kun siemenet ovat ehtineet varista maahan.

Perinnebiotooppien hoitotyöt ovat tärkeitä erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja lajikadon pysäyttämisen kannalta, mutta myös kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta, Lento kertoo. Entiset laidunmaat ovat osa suomalaista kulttuurimaisemaa.

– Alueet, joilla perinnebiotooppeja on jäljellä, ovat jo hyvin pieniä. Näillä alueilla kasvaa sellaisia lajeja, jotka viihtyvät vain täällä. Omaleimainen kasvi- ja hyönteislajisto on vaarassa ilman hoitotöitä, Lento kuvailee.

Kailon katajakedolla, Viialan niityillä ja Villan tilan kedoilla on kartoituksissa havaittu Suomen uhanalaisuusarviossa vaarantuneita sekä silmälläpidettäviä lajeja, kuten Viialassa esimerkiksi keltamataraa ja ketoneilikkaa. Kohteilla on myös useita huomionarvoisiksi luokiteltuja kasvilajeja.

Työ ei jää tähän syksyyn, vaan perinnebiotoopit vaativat säännöllistä hoitoa, käytännössä niittoa. Kaupunki vastaa kohteiden hoidon jatkumisesta. Myös uusien perinnebiotooppien kartoitusta on aloitettu tänä vuonna Ruokorauman, Luolalanjärven, Vaarjoen ja Suovuoren kartanon alueella.

Kaupungin tekemien kunnostushankkeiden lisäksi jokainen voi tukea luonnon monimuotoisuutta omalla pihallaan. Perusta niitty ja jätä nurmikkoa ajamatta, vaikka vain osasta pihaa, Lento listaa. Myös suomalaisia kukkia ja kasveja kannattaa suosia ulkomaalaisten lajikkeiden sijaan.

Perinnebiotooppien kartoittaminen ja niiden hoitosuunnitelmien laatiminen on osa Naantalin kaupungin ympäristöohjelman 2020–2024 toimenpiteitä. Töitä tehdään myös osana Valonian ja seitsemän kunnan yhteistä hanketta, jota ympäristöministeriö rahoittaa Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Aurinkoa arkenakin! Naantalin kaupunki julkaisee viikoittain aurinkoisia uutisia, joiden tarkoituksena on tuoda esille kaupungin positiivisia tapahtumia. Aurinkoisen uutisen tunnistat kuvan Onnellinen aurinko -elementistä. Tunnisteella #viikonaurinkoinenuutinen voit seurata aihetta sosiaalisessa mediassa.