Kuukauden esine

Vanhat aurinkolasit

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11. 

Heinäkuun esine on aurinkolasit.

Nämä metallisankaiset aurinkolasit ovat arviolta 1900-luvun alulta. Aurinkolaseilla on terveydellisiä ja käytännöllisiä, kuten myös kosmeettisia käyttötarkoituksia. Niitä käytetään suojaamaan silmiä häikäistymiseltä sekä haitalliselta UV-säteilyltä, jota muutoin kulkeutuisi paljaisiin silmiin auringossa.

Heijastuksilta suojaavia välineitä

Silmiä on suojattu valon heijastuksilta jo pitkään ennen varsinaisten silmälasien keksimistä. Kiinassa 1100-luvulla ensimmäiset aurinkolasit (”Ai Tai” eli ”aurinkoa peittävät tummat pilvet”) valmistettiin savukvartsista. Näitä laseja käyttivät myös kiinalaiset tuomarit kasvonpiirteidensä piilottamiseksi oikeudenkäynnissä. Eskimokansat, kuten inuiitit ja jupikit, ovat tiettävästi jo 1200-luvulta lähtien valmistaneet esimerkiksi puusta tai mursun syöksyhampaista suojalaseja, joissa vain kapeista vaakasuorista raoista kulkee valo. Tämän välineen on tarkoitus suojata silmiä lumesta heijastuvalta valolta eli ehkäistä lumisokeutta.

Silmälasien myötä värjätystä lasista valmistettuja linssejä kokeiltiin kehyksiin. Lasinvalmistuksestaan tunnetussa Venetsiassa alettiin valmistaa vihreitä Goldoni-silmälaseja 1700-luvulla. Aatelisnaiset käyttivät myös vihreälasisia käsipeilin tapaisia välineitä suojaamaan silmiään ja ihoaan veden heijastuksilta gondoliajeluilla (”vetri da gondola”). Englannissa James Ayscough -niminen optikko ajatteli 1750-luvulla erityisesti vihreällä ja sinisellä lasilla olevan silmiä parantavia vaikutuksia silmälaseja käyttäville.

Tieteellisiin tarkoituksiin aurinkolaseja tiedetään 1770-luvulta säilyneestä kuvasta käyttäneen ranskalaiskemisti Antoine Lavoisier, joka teki palamiseen liittyviä kokeita. Tavanomaisessa käytössä itse silmälasit olivat kuitenkin 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun epämuodikkaita ja niiden muotoilussa suosittiin huomaamattomuutta.

Modernien aurinkolasien kehitysaskelia

Ennen UV-säteilyn löytämistä ja siltä suojautumisen kehittelyä aurinkolasit eivät varsinaisesti suojanneet silmiä auringolta, paitsi sen heijastuksilta. Vuonna 1899 saksalainen yhtiö Rodenstock valmisti mahdollisesti maailman ensimmäiset UV-suojalliset aurinkolasit. Vuonna 1913 linsseihin saatiin UV-suoja sekoittamalla lasiin cerium-alkuainetta.

Ensimmäiset selluloidivalmisteiset aurinkolasit valmistettiin vuonna 1929. Selluloidi materiaalina mahdollisti aurinkolasien massatuotannon ja laski kustannuksia. Foster Grant -merkkisiä aurinkolaseja alettiin myydä rannoilla, ja 1930-lukuun mennessä aurinkolaseista oli tullut Hollywood-tähtien suosima muotiasuste. Myös auringonvaloon alettiin suhtautua eri tavalla 1920-luvulla: aurinkoa pidettiin nuorentavana voimana. Kun 1800-luvulla naisten muotia oli vielä kulkea ulkona päivävarjon kanssa, oli nyt muodikasta ruskettua auringossa.

Vuonna 1936 kehitettiin polarisoidut linssit, jotka estävät tehokkaammin heijastuksia ja parantavat näkyvyyttä. Toisen maailmansodan aikaan yhdysvaltalaiset lentäjät käyttivät aurinkolaseja, joissa oli polarisoidut linssit. Tämä käyttöyhteys onkin jäänyt aviator-mallisten aurinkolasien nimeksi.

 

Aikaisempia kuukauden esineitä

Vuosi 2024

Vuosi 2023

Vuosi 2022

Vuosi 2021

Vuosi 2020

Vuosi 2019

Vuosi 2018

Jaa