Kuukauden esine

vaalealla taustalla avattuna vanha lehti

Naantalin museo esittelee kuukausittain esineitä, valokuvia tai arkistomateriaalia kokoelmistaan. Kuukauden esine on kirjaston aukioloaikoina nähtävillä pääkirjastossa osoitteessa Tullikatu 11. 

Maaliskuun esineenä on kaksi Merimiehen Ystäwä -lehteä

Maailman merillä purjehti 1800–1900-lukujen vaihteessa myös suomalaisia merimiehiä. Vaikka arki laivoilla oli tiukasti säänneltyä, satamissa oli kosolti joutoaikaa ja mahdollisuuksia huonoon elämään. Merenkävijöiden sieluja pyrki pelastamaan kristillinen Merimiehen Ystäwä -lehti.

Muuttoliike Suomesta ulkomaille oli alkanut kasvaa 1800-luvulla teollisuuden sekä kaupan ja merenkulun kehityksen myötä. Höyrylaivat korvasivat vuosisadan loppupuolella puurunkoiset purjealukset myös valtameriliikenteessä, mikä lisäsi osaltaan tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta.

Liikkuva elämäntapa aiheutti lieveilmiöitä, ja merimiestenkin keskuudessa ilmeni sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, jotka usein liittyivät kielitaidottomuuteen. Suomen Merimieskirkko – tuolloin Suomalaisten merimiesten ulkomaan satamissa sielunhoitoyhtiö – perustettiin 1875. Merimiesten ohella myös siirtolaiset ja muut matkustavaiset löysivät tiensä yhdistyksen avun piiriin.  

Sielunhoitoa ja kuulumisia kaukomailta

Yhdistys alkoi julkaista hengelliseen sanomaan keskittyvää Merimiehen Ystäwää vuonna 1882. Sielunhoidollisten tekstien ohella kerrottiin kuulumisia satamakaupunkien elämänmenosta. Lontoon asemalla kesätuuraajana työskennellyt R. E. Kalliola kertoi aseman kuulumisia ja Hampurin merimieskirkon pastori vetosi suomalaisten auttamishaluun, jotta myös Australiaan saataisiin merimiespappi.

Toisinaan jouduttiin raportoimaan merellä sattuneista onnettomuuksista. Huhtikuun 1914 numerossa kerrottiin tuoreeltaan useita kuolonuhreja vaatineesta Tasman-laivan helmikuisesta haaksi-rikosta Pohjanmerellä.

Viestejä kotiin

Lehti toimi myös linkkinä merenkulkijoiden ja kotimaahan jääneiden läheisten välillä. Säännöllisesti julkaistuissa lisälehdissä merimiehet pääsivät lähettämään tervehdyksensä kotipuoleen – eri satamapaikoissa palvelevat merimiespastorit koostivat listoja, joissa lueteltiin merimiesten nimet ja kotipaikkakunnat. Vuoden 1914 huhtikuun numerosta saamme lukea rymättyläläisen O. Andelinin pysähtyneen Lontoossa ja naantalilaisen M. Krusbergin käyneen maissa Antwerpenissä.

Lisälehdet saattoivat tuoda myös suruviestin merimiehen menehtymisestä ulkomailla. Tietoja halutaan -palstalla puolestaan pyrittiin solmimaan yhteyksiä uudelleen: Merimies Tuomi Uudestakaupungista odotti New Yorkissa kirjeitä veljiltään. Vanhemmat Tampereelta, Suonenjoelta ja Oulusta kaipasivat yhteyksiä poikiinsa, jotka olivat olleet teillä tietämättömillä kolmen, seitsemän ja peräti 12 vuoden ajan.

Merimieskirkon perustamisesta on kulunut tänä vuonna 150 vuotta.

 

Aikaisempia kuukauden esineitä

Vuosi 2025

Vuosi 2024

Vuosi 2023

Vuosi 2022

Vuosi 2021

Vuosi 2020

Vuosi 2019

Vuosi 2018

Jaa